the thing i'm most afraid of is me

Untitled

hirveä tarve kirjoittaa, mutta en osaa.
pitäisi lukea, pääsykokeisiin tai edes romaaneja, mutta en osaa.
on niin vaikea keskittyä mihinkään muuhun kuin kuluttavaan sisäiseen monologiini siitä mikä kaikki ahdistaa ja turhauttaa.

erehdyin ikävöimään lukioaikoja ja sitä kun maattiin koko abivuosi b-aulan sohvalla,
koska silloin oli yhteisö johon turvautua,
joku joka saneli missä pitää olla ja mitä täytyy tehdä.
siitä on nyt kaksi vuotta ja syöksykierteinen elämässä epäonnistuminen jatkuu vieläkin.

(pitäisi varmaan muuttaa ulkomaille opiskelemaan, hakea jyväskylän yliopistoon tai muuten vain laskea tavoitteita, mutta en haluaisi luovuttaa tässäkin kun koko opiskeluhistoriani perustuu luovuttamiseen.)

24 comments:

  1. samaistuin ensimmäiseen lauseeseen ihan satasella. mikään ei kuulosta hyvältä ja kaikki lauseet on vaan 'blaah'

    miksi tämä on aina niin vaikeaa? :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. mmh, tuntuu vähän siltä että en varmaan enää ikinä saa kirjotettua mitään mihin olisin tyytyväinen... :-D

      Delete
  2. Anonymous4:02 pm

    Mä niin muistan noi samat tuntemukset mun omalta välivuodelta, sen irrallisuuden tunteen joka vaivasi koko ajan.. Muistan myös ajatelleeni silloin, että yliopistoon pääseminen muuttaa kaiken ja että sitten musta tulee ahkera opiskelija ja että tulevaisuus selkeytyy. Nyt neljän ja puolen yliopistovuoden jälkeen voin todeta, että tulevaisuus ahdistaa ihan yhtä paljon ja että oon ollu ihan samanlainen tai jopa laiskempi opiskelija kuin ennen, enkä todellakaan tiedä, mitä haluan tehdä.

    Joka tapauksessa tsemppiä pääsykoekevääseen, koskaan ei kannata madaltaa tavoitteita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. hahah vitsi miten rohkaisevaa :-----D no ei, siis tiedostan kyllä että tuskin mun opiskelumentaliteetti ainakaan tulee mitenkään kauheen radikaalisti muuttumaan, koska oon ehkä maailman laiskin ihminen, mutta noh, ainakin saisi jotain mielekästä tekemistä ja uusia naamoja. ja sellasen olon että tekee elämällään jotain järkevää eikä vain syrjäydy yhteiskunnasta...

      mutta kiitos tsempeistä! :-* en mä sitä pääasiallista tavoitetta aiokaan madaltaa, mutta pakko varmaan nöyrtyä ja keksiä jotain b-suunnitelmia ettei tulis kolmatta välivuotta, kun ei mun mielenterveys varmaan kestäisi sitä.

      Delete
  3. Anonymous4:47 pm

    ihanaa kun bloggaat nykyään näin aktiivisesti! :) oot ollu mun lemppari jo niin monta vuotta, niin ihanaa saada vähän useemmin uutta luettavaa.
    plus HITTO susta on tullut ihan jumalainen nainen, damn <3__<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. siis oon itekin ihan järkyttynyt tästä mun postaustahdista :----D mutta kiva kuulla että siellä on jaksettu roikkua mukana hiljaisten vuosien yli! :-*
      plus mitä hittoa nyt, en osaa ottaa tällasia sanoja vastaan??? kiitos, ihana ♥

      Delete
  4. Ihanaa ei ole se, että täälläkin on samoja ajatuksia elämässä epäonnistumisen suhteen, mutta ihanaa on se, että voi samaistua.

    Välillä on niiiin epäonnistunut olo elämän suhteen. En tiedä, mitä haluan tehdä tai olla. Olin peruskoulun se, joka ei hullulla pänttäämiselläkään pärjänny, sit lähin opiskelee väärää alaa, josta ekan vuoden jälkeen vaihdoin toiseen josta kohta valmistun ammattiin, jota en halua päivääkään tehdä.

    Että tsemppiä meille! Et ole ainoa, jolla luistaa aivan väärään suuntaan.. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. no voih, kuulostaapa kurjalta toi sun tilanne :-( hirveästi tsemppiä elämään, toivottavasti löydät jotain mieleistä työtä/opiskeltavaa vielä!! :>

      Delete
  5. Anonymous8:47 pm

    ihan samoja fiiliksiä täällä. kolmas kevät kun haen yliopistoon ja pelottaa niin sairaasti ettei taaskaan onnistu. tavoitteet on selkeämmät kuin koskaan tänä vuonna, tiedän tasan tarkkaan mitä tahdon opiskella ja missä. oon kans alkanut jo lukemaan, ja haen kuitenkin vähintään kolmeen eri hakukohteeseen, ja haluaisin uskoa että kovalla lukemisella kyllä pääsen sisään. mut silti on se nalkuttava tunne sisällä, että et sä ikinä pääse sisään. tai että pitäisi olla joku niin varma paikka, joka kuitenkin poikkeuksetta olisi aina sellainen, joka ei oikeasti edes kiinnostaisi. hitto kun ikävöin lukioaikoja. miks tää on niin vaikeeta meille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi mä niin fiilaan sua! pahinta on ehkä se että tiedän että oisin jo sisällä jos en ois niin saatanan laiska...... jos sitä tänä vuonna vaikka oikeasti lukisi (mutta mitä jos sekään ei riitä???? tai jos en saakaan itseäni taaskaan lukemaan kunnolla???). mutta hei hirveesti tsemppiä ja onnea matkaan, toivotaan että tää on meidän vuosi! ♥

      Delete
  6. Anonymous11:26 am

    Pystyn niin samaistumaan! Muutin nyt musiikkilukion jälkeen vuodeks ulkomaille ja aina ku koti-ikävä iskee nii väistämättä rupee miettimään kaikkia alkoholin huuruisia öitä ja sohvalla kulutettuja tunteja. Ja sit pitäs muka hakea kouluun ja lukea pääsykokeisiin, mutta ku sängystä nousu on jo niin hirveen raskasta. Eikä mitään hömppäkirjoja saa myöskää luetuks ku yliajattelee kaikkea ja tekee itellensä liikaa paineita kaiken suhteen. Voimia sun pääsykoe lukuun. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. "mutta ku sängystä nousu on jo niin hirveen raskasta" NO NYT aletaan olla asian ytimessä :----D siis ei jeesus kun hävettää välillä miten oon vaan laiskistunut entisestään näiden välivuosien aikana... no jaah, mä en edes tarkottanut mitään hömppäkirjoja kun en kauheasti sellaisia lue, vaan romaaneja ylipäänsä kun kaikki kaunokirjallinen tuntemus on tietysti plussaa mun pääsykokeissa.
      mutta kiitos, hurjasti tsemppiä ja voimia sullekin elämään yleensä ja pääsykokeisiin jos haet johonkin! ♥

      Delete
  7. Anonymous7:10 pm

    oon lukenut sun blogiasi jo monta vuotta ja tää on yhä mun suosikkini koska oot ihanan rehellinen ja viisas ja kaikkea. oon myös ihan rakastunut sun tumblriin vaikka normaalisti en ikinä jaksa selata muiden ihmisten tumblreja. sun on kuitenkin ainoa poikkeus. tän lisäksi sun goodreads on ihan huippupaikka etsiä uusia kirjoja mitä lukea koska meillä on tosi samanlainen kirjamaku ja siksi voin luottaa täysin varmasti siihen, että jos sä tykkäät jostakin kirjasta niin myös munkin täytyy tykätä siitä. mulla on niin suuri luottamus sun kirjamakuusi, että se on oikeasti aika pelottavaa, koska en normaalisti luota ollenkaan muiden ihmisten antamiin kirjasuosituksiin. en halua vaikuttaa stalkkerilta, mutta halusin vaan sanoa että vaikutat ihan huipputyypiltä. stay golden ja kaikkea hyvää sulle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. oh youuuu ♥ ihana kommentti oikeesti, et vaikuta miltään stalkkerilta vaan tosi ihanalta!!
      oon ollut nyt jo tosi monta kuukautta ihan koukussa tumblriin, vaikka yleensä mulla menee se vähän silleen sykleissä että välillä roikun siellä hirveesti ja sitten tulee pitkiä taukoja, mutta nyt oon siellä koko ajan.... :-D mutta kiva jos siitä on iloa ees jollekin!
      kirjamakukehut on aina parhaita, vitsit! toivottavasti en aiheuta pettymyksiä jatkossa, mutta aika siistiä oikeesti jos tähän mennessä oot tykännyt kaikesta :---D
      kiitos tästä, piristit mun kurjaa päivää suuresti! oot ihan huippu!! ♥

      Delete
  8. Museokadun Pirtsu3:06 am

    Aamen! Miten siitä voi olla kaks vuotta.. Oi sillon oli niin helppoa, baulan sohvat ja röökipaikka, ja kuitenkin samalla "saavutti jotain". Eiköhän me vielä joskus ymmärretä elämästä enemmän I hope

    ReplyDelete
    Replies
    1. ♥♥ voi pirde!! no niinpä... mutta let's hope, kyllä kaikki onneks aina selviää jotenkin!

      Delete
  9. Anonymous3:36 pm

    Kai tiesit et Helsingin yliopistossa puuhataan Iso Pyörä -hanketta jonka on tarkotus laajentaa aineita joihin valitaan sisään ihmisiä? Sillon esimerkiks yleinen kirjallisuustiede johon vissiin oot hakenu tulee olee näillä näkymin osa taiiteidentutkimuksen kokonaisuutta, johon kuuluu yhtälailla esim. teatteritiede, musiikkitiede ja estetiikka. Tän uudistuksen on tarkotus tulla voimaan syksyllä 2017, niin että vielä ens haussa sisään pääsevät saavat opiskella vanhanmallisen tutkinnon. Ei oo tarkotus ahistaa, mut on varmaa hyvä olla tosta tietoinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. juu tiedän kyllä, sinänsä ei haittaisi mua hirveästi kun teatteritiede, musiikkitiede ja estetiikka on kaikki asioita jotka kiinnostaa ja joita jopa ehkä osaan :---D mutta tietysti mieluummin opiskelisin sen vanhanmallisen tutkinnon, eli toivottavasti pääsen nyt...

      Delete
  10. Anonymous6:12 pm

    Jyväskylä on ihana kaupunki! ...ainakin mun mielestä. Täältä löytyy kaikki tärkee. Tää ei oo ahdistavan suuri, muttei ahdistavan pienikään. Tosi kotoinen kaupunki.
    Uskon, että jos pääset opiskelemaan sitä, mitä haluat (kirjallisuutta?) niin kyllä se opiskeluinto sieltä sitten (ainakin jossain määrin) löytyy :---) Teethän silloin jotain sulle läheistä asiaa eli luet kirjoja, jota teet jo muutenkin. Mutta ei opiskelustakaan kannata ottaa paineita, kun on päässyt sisälle yliopistoon. Sitten voi ottaa ihan rennosti ja opiskella ihan vain sen verran että saa opintotuen.
    Tsemppejä, oot ihana :*

    ReplyDelete
    Replies
    1. no kyllä se aika ahdistavan pieneltä kuulostaa helsinkiläisestä :---D mutta haen sinne siis luultavasti kyllä, tosin vain siksi että siellä on sama kirja jonka joudun jo muutenkin lukemaan helsingin pääsykokeisiin.
      kiitos rohkaisusta, itse olet ihana! ♥

      Delete
  11. Anonymous10:07 pm

    jyväskylässä ei oo mitään vikaa tbh!!! suosittelen kokeilemaan (ei mitenkään helppoa päästä sinnekään sisälle)

    ReplyDelete
    Replies
    1. siis juu kyllä mä varmaan haen sinnekin, koska joudun muutenkin lukemaan sen pääsykoekirjan. ja noh, on sinne kyllä aika helppo päästä helsinkiin verrattuna, tai siis viime vuoden pisterajat oli että jyväskylässä tyyliin 50/100 ja helsingissä 90/100 ja helsingissä kolme kirjaa ja jyväskylässä yks :------D mutta juu, ei toki helppoa varmasti, mutta huomattavasti helpompaa.

      Delete
  12. Täytyy olla itselleen armollinen. Täytyy kehua itseään joka päivä niistä asioista, joissa onnistuu. Se tuntuu varmasti teennäiseltä ja huijaamiselta aluksi, mutta jossai vaiheessa alkaa uskoa omia ajatuksiaan ja voi olla, että mieli muuttuu pikku hiljaa positiivisemmaksi ja tsemppaavammaksi.. Vaikka se ois että "tänään pääsin sängystä ylös." Kaikki on suhteellista. Monelle tää edellä mainittu tapahtuma on raskas, joten kun siinä onnistuu, niin on syytä antaa tunnustusta itselleen. Kuka määrittelee sen, mistä saa olla ylpeä ja mitä on onnistuminen? Ei ainakaan kenenkään ulkopuolisen pitäisi. Kaikista vähiten kannattaa itseään piiskata siitä, mitä pitäisi olla jonkun muun mielipiteen mukaan.
    Meillä kaikilla on omat haasteemme.. Suurin haaste on muistaa palkita itsensä omista onnistumisistaan. Usein annamme tunnustusta itsellemme vasta sitten, kun olemme jonkun muun mielestä onnistuneet.
    Sinä olet onnistunut:
    - Monta kertaa upean ja ajatuksia herättävän blogitekstin kirjoittamisessa
    - Ylioppilaaksi pääsemisessä (opiskeluhistoriasi siis ei ole niin epäonnistunut)
    - Itsesi tutkiskelussa ja paremman minän tavoittelussa
    - Opiskelusuunnitelmien tekemisessä
    - Itsellesi mieluisten juttujen löytämisessä (kirjallisuustiede..)
    - Monessa muussa asiassa, joita en blogissa ensimmäisen vierailun perusteella onnistunut lukemaan rivien läpi.

    Tunteesi ovat ihan oikeutettuja, halusin vaan kertoa, että myös sinä onnistut joka päivä jossain! Kirjoitustyylisi on koukuttava ja upea!

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi mikä ihana kommentti, hurjasti kiitoksia! ♥
      on kyllä niin totta, että ei pitäisi miettiä muiden mielipiteitä, koska kaikilla todella on ne omat haasteet. se vaan on välillä tosi vaikeeta, kun tää koko yhteiskunta kuitenkin pyörii suorittamisen ympärillä niin väkisinkin tulee epäonnistunut olo kun ei suorita mitään. mutta täytyy yrittää muistaa, että kyllä minäkin jossain onnistun ja olen jo onnistunut.

      oletpa ihana, kiitos vielä paljon! ♥

      Delete