oodi orastavalle syksylle

14927695296_98d7b57cf1_o

Joka vuosi elokuu yllättää pimenevillä ja viilenevillä illoillaan,
yllättää,
ja ilahduttaa.

Olen yksi niistä kliseisistä syksyihmisistä joille
villapaidat, tee ja kahvi, kynttilät, kirjan lukeminen syyssateen ropistessa kattoon, murretut värit, pimenevät illat, kirpeät aamut, ruskan värjäämät puut, melankolisen haikea syksymusiikki, paksut kaulahuivit ja omenapiirakka
ovat pala taivasta maan päällä.

Välillä vieläkin itkettää ilman sen suurempaa syytä, mutta oikeastaan elämä alkaa jo tuntua vähän elämältä. Olen ollut nyt keväästä asti hukassa sekä itseni että ylipäänsä elämän kanssa,
hukassa mutten onneton,
eikä mikään vieläkään ole selvinnyt mutta näköjään kaikkeen tottuu joskus. Tuntuu nimittäin vaihteeksi siltä että voi olla ihan okei ettei mulla ole nykyään mitään käsitystä siitä kuka mä olen.

19 comments:

  1. Anonymous12:20 am

    oi syksyfiilistelyä <33
    ja halaus, tuollainen itsensä kadottaminen on tuttu, mutta sitäkin kamalampi tunne minulle, eli tiedän ainakin jotenkin, miltä susta tuntuu. se onneksi menee aina ohi, ja niin varmasti sinullakin. olet vahva ja ihana!

    ReplyDelete
    Replies
    1. hih jee syksyfiilistely on kivaa!
      voi kiitos ihanista sanoista ja omien kokemusten jakamisesta ♥ on tietysti kurjaa että säkin oot joutunut käymään tällaisia ajatuksia läpi, mutta mua lohduttaa suuresti etten ole ainoa melkein-aikuinen joka joutuu etsimään itseään uudelleen.

      Delete
  2. samoja fiiliksiä täälläkin. haleja ja pusuja, olet upea

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi muru, halauksia takaisin ja kiitos ♥♥

      Delete
  3. Toinenkin syksyihminen ilmoittautuu<3!! Neljäs kirja menossa ihan vähän ajan sisään + innolla odotan kirpsakoita aamuja ja pehmeää aurinkoa ruskan keskellä, oi.
    http://the-style-jungle.blogspot.fi/

    ReplyDelete
    Replies
    1. oi jee, syksy on kyllä niin paras vuodenaika! ♥ just tällaselle vähän kotihiirelle se on parasta aikaa koska on lupa jäädä kotiin lukemaan kirjaa, kun kesällä taas pitää aina tuntea syyllisyyttä jos ei jaksa riekkua joka yötä ulkona... :-D

      Delete
  4. mä oon periaatteessa joka syksy ihan innoissaan just noista perus kliseistä mutta sitten jotenki vaan kiireen keskellä unohdan oikeesti fiilistellä noita juttuja ja jouluna tajuan että se on ohi jo. tänä syksynä muutan poikaystävän kanssa yhteen ja päätän tehä kämpästä niiiin lämpimän ja pehmeän ja syksyisen luolan että ei mitään järkee!

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi höh!! :-( mulle kävi ehkä vähän noin viime vuonna kun olin niin stressaantunut ylppäreistä, mutta ehdin mä niiden jälkeenkin vielä kunnolla fiilistelemään. mutta oi, kuulosta ihanalta suunnitelmalta! paljon onnea uuteen kotiin teille :-)

      Delete
  5. oi ihanaa että sulta on tullu pitkästä aikaa tämmönen sun tapainen fiilistelypostaus (en tiedä tekeekö sen toi kuva vai kaunis syksyn kuvailu, mutta mulla on ollu kova ikävä tämmösiä postauksia)! Itseasiassa just eilen illalla toivoin että sais taas pian nähdä että sulta on tullu tän tapainen postaus :D ja oon kyllä ihan samaa mieltä, ootan niin innolla noita asioita ja tulevaa syksyä!

    kurja kuulla että oot tuntenu olevas hukassa, toivottavasti tää syksy tois sulle vaikka vähän selvyyttä, tai sitten vaan ymmärryksen siitä että ei sun tosiaankaan tarvitte tietää tai osata sanoa millainen tai kuka oot vaan sulla on koko elämä aikaa luoda sitä omakuvaa ja tehdä ja kokeilla asioita mitkä tuntuu kivoilta. Ite ainakin yritän miettiä niin että mä ite luon mun elämäni sisällön ja voin oikeestaan tehdä mitä vaan (oli se sitten istua tv:n ääressä istumista hyviä sarjoja katellen ja nauttia omasta rauhasta tai matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin) ja on jotenkin tosi mielenkiintoista miettiä että mihin se mut vie ja mitä tästä kaikesta tulee :D älä turhaan murehdi, asioilla on tapana järjestyä omalla painollaan :) nauti vaan syksystä ja kaikesta mitä se tuo mukanaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. oi ihanaa että joku huomasi mun palanneen vähän normaalimmaksi itsekseni tän bloggaamisenkin suhteen tässä postauksessa! :-) yritän jatkossa taas muistaa, että taidatte tykätä just näistä vähän epäselvistä ja epätäydellisistä postauksista, joiden tekeminen on mulle kaikkein helpointa, mutta aina luulen teidän kaipaavan jotain muuta. mutta kyllä nää on se mun juttu kuitenkin :-D

      voi kiitos rohkaisevista ja kauniista sanoistasi ♥ ehkä suurin ongelma tässä eksyneisyydessä on ollut se, että olin juuri oppinut tuntemaan itseni ekaa kertaa elämässäni ehkä puol vuotta ennen kuin tää alkoi. jotenkin tuntuu niin järkyttävältä takapakilta sen jälkeen, kun kerrankin tiesin kuka mä olen ja osasin jopa olla ihan tyytyväinen itseeni, mutta nyt oon taas ihan samassa tilanteessa kuin joskus yläasteella, eli superepävarma ja jotenkin anteeksipyytelevä itsestäni. en tiiä, en osaa selittää tätä ja siksi en oo kauheasti puhunutkaan tästä ja siksi tää ei ehkä oo helpottanutkaan. en tiedä.
      mutta toivottavasti tosiaan syksy toisi ainakin minäkäsitykseen vähän vahvistusta ja hieman enemmän aihetta hymyilyyn! :-)

      Delete
  6. Anonymous12:33 am

    Mä niin samaistun! Oon syntyny lokakuussa ja ehkä se just tekee musta syksyihmisen :) Mäkin oon ollu tosi hukassa... Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, kuten edellisessä kommentissa mainitsin. Mun isä ei olekaan niin sairas kun luultiin ja kaikki kääntyi hyvin päin. Mä vietin uskomattoman hienot lähes 3 viikkoa ulkomailla ja jotenkin kaikki tää on saanut mut ajattelemaan asioita ja sitä, mitä mä oikeesti tältä elämältä haluan. Ja sen myötä päätin, ettei se lääkis olekaan mun juttu. Tuntuu niin vapauttavalta ja hienolta kun tietää, ettei se älytön urakka ootakkaan mua taas nyt syksyllä ja keväällä. Ettei mun tarvitse rukoilla, selviytyäkseni kaikesta: töistä, elämisestä, harrastamisesta ja lukemisesta yhtä aikaisesti. Ja piru vie mä olen onnellinen! Eli mitä mä sanon: nauti, elä ja anna itsellesi lupa olla onnellinen. Asiat selkiytyy kyllä! Ihanaa syksyä sulle :) ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. ihanaa kuulla, että asiat on jo paremmin! ♥ jäin miettimään sitä sun edellistä kommenttia aika pitkäksikin aikaa, kun taas omat ongelmat vaikutti niin pieniltä tuollaisten oikeiden vaikeuksien rinnalla. paljon tsemppiä tulevaan ja muista nauttia onnellisuuden tunteesta! ♥ niin ja kiitos ihanista sanoista, eiköhän tämä elämä tästä lähde selkiytymään!

      Delete
  7. oon kans onnellinen että syksy tulee! oikeesti hymyilen eilen kun sai pistää sukkikset jalkaan hameen kanssa :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. oioi se on ihan parasta!! :-D tällaselle ruskettumattomalle ihmisille on kovin nöyryyttävää esitellä valkoisia jalkojaan, eli sukkahousuaikaa on ehdottomasti odotettu! :-D

      Delete
  8. Halauksia! Samat fiilikset. Musta tuntuu että meen sitä enemmän sekasin mitä enemmän mietin että mitä tapahtuu ja ennen kaikkea miksei tapahdu mitään vaikka samaan aikaan toivon ettei koskaan oikeastaan tartteis ees tapahtua tai tehdä mitään..
    Onnellista on tosin, että en aijo hukata tätä syksyä kuten hukkasin viimesyksyn kirjoituspohdintojen alle...

    ReplyDelete
    Replies
    1. puit just mun tän syksyn fiilikset niin hyvin sanoiksi, koska siis joo, odotan koko ajan et jotain tapahtuisi mutta mitään ei tapahdu JA en oikeestaan haluaiskaan tehdä mitään. en tiiä, sekavaa kaikki. nähtäiskö muuten taas joku päivä vaikka ens tai sitä seuraavalla viikolla?

      halauksia takaisin ♥

      Delete
    2. Joooo! Biestitellään :*

      Delete
  9. Anonymous1:29 am

    Heii oon kauan ettiny noita sun Ebaysta tilaamia vihkoja mutta en oo löytänyt! Voitko vaikka linkata ne? :))

    Ps. Oot kamalan kaunis ja ihana blogi

    ReplyDelete
    Replies
    1. ne on chronicle books -merkkisiä eli sillä hakusanalla taisin ite silloin löytää :-)

      ps. voi kiitos! :-*

      Delete