i run as a child

IMG_2700_1

Uusia kirjoja saapuu koko ajan ja hukun sanoihin, fraaseihin.
Mulla on ikävä huolettomuutta.
Vaikka olenhan minä nytkin aika huoleton,
ainakin opiskeluni suhteen.

Eilen kirjoitin kuvarunon.
Tänään en herännyt kouluun,
mutta menin molempiin kuorotreeneihin.
Ja unohdin syödä.

Päiväkirjan sivut pysyy tyhjinä koska en halua käsitellä tunteitani.
Haluan vain olla näin, ahdistumatta.
Ymmärtämättä.

Niin.
Kunpa se olisikin niin yksinkertaista.
Mutta ei,
mun päässä pyörii.
s i n ä

16 comments:

  1. Anonymous10:59 pm

    sinä ihana! maagisia sanoja ja maaginen katse ja maagisen kaunis tyttö. oot niin fiksun ja aidon tuntuinen ihminen.
    lähetän nyt sähköpostia. pakko tutustua suhun, onhan se ok?

    ReplyDelete
    Replies
    1. iiks, ihana kommentti!! kiitos hirmuisesti! :-*
      no on enemmän kuin ok!!! saan aika harvoin blogisähköpostiin mitään muuta kuin yhteistyötarjouksia tms. (ja niitäkään ei mitenkään joka päivä kyllä tule...), joten kaikki sinne tulevat rakkauskirjeet on aina maailman ihanimpia yllätyksiä! oih, en malta odottaa!!

      Delete
  2. Ihana, että kirjoitit tuon runomuotoon. Mulla on koko päivän ollut runo-olo.
    Voi sinua, toivottavasti saat ajatuksiin selkeyttä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. oon jotenkin aina ajatellut etten osaa kirjoittaa runoja. mutta sitten tajusin, että kyllähän blogitekstikin voi mennä runosta. ja kuvarunot on mun uusin rakkaus (niitä on vaan helpompi tehdä käsin kuin koneella...).
      toivottavasti tosiaan! en nyt yhtään kaivannut tällaista tyhmää epävarmuutta mun elämään...

      Delete
  3. Anonymous11:46 pm

    huh kun oot kaunis ! ja kirjoitat niin kivasti :) miksen mä osaaaaaa !

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi kiitos! :-* kirjottamalla oppii! ja lukemalla. ne on mun ainoat vinkit :-)

      Delete
  4. Anonymous12:07 am

    Jumaloin sun kirjoituksia. <3 Olet (kadehdittavan) taitava!

    ReplyDelete
    Replies
    1. yää enkä ole! mutta oletpa ihana, kiitos! ♥

      Delete
  5. Puet ajatuksia ja tunteita sanoiksi ihan uskomattoman hienolla tavalla :--)

    ReplyDelete
    Replies
    1. hui, kiitoksia hirmuisesti!! :-)

      Delete
  6. sussa on ihmisenä jotain tosi inspiroivaa. Jotenkin ilmaset aina ajatukses täällä blogin puolella niin kauniisti ja fiksusti..

    ReplyDelete
    Replies
    1. iiks miten ihania kommetteja!! kiitos siis superisti :-*

      Delete
  7. Anonymous11:07 am

    Onko sulla ikinä sellasii päivii et 'oon rumin ihminen maan päällä yhyyy' ja onks sul hyvä/huono itsetunto? Onks sulle ollu vaikeet hyväksyy oma ulkonäkö? Tai just sillee et no tän näkönen oon ja näil mennää jeejee :-) ja tunnetko ittes kauniiks sillee yleisest ottaen? Okei varmaa aika random kysymyksii mut haluisin tietää et onks sul mitää ulkonäköahistuksii koska saat joka postaukses kehuja sun ulkonäöstä (ei sillä, ettei ne muka ois totta) mut siis silleeee, ja jos ei oo ni onks sul antaa mitää vinkkejä et miten siit pääsis eroo....:l koska mul on ihan sika usein kauhee alemmuuskompleksi vaik kaverit jne joskus sanois et oon nätti jne mut sit sitä ei vaa ite jotenkaa usko ku en koe olevani mitenkää sellanen mitä esim pojat kattois sillee et ompas nätti tyttö tms (mikä on vähän hölmöö ku miks jätkii ees aina pitäiskää 'miellyttää' XD sisäinen pieni feminismi haha) tms ja sit tulee forever alone ahistus ja ääääää tää on niin ärsyttävää! Ku vois vaa hyväksyy ittesä sellaseen ku on ja olla sitä kautta onnellisempi ja nauttii elämäst oikeesti, ku ei tarvis verrata itteesä muihin ja varsinkaa kavereihin ja olla vaa kateellinen ja katkera et miks ne on niin upeit ja mä en. Lol :-( ps kuulostan varmaa just sellaselt 13v teinilt joka angstaa ulkonäöstää XD heh no ei se mitää. Ja oisin kommetoinu omal naamallani mut en haluu et sit joku naureskelee mulle jälkeepäin koska tää oli ehkä vähän nolo kommentti. No, ei voi minkää :-D heh. Pps (vai onks se pss? XD) sä ooot upea <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. totta kai mulla on sellasia päiviä, että tuntee olevansa rumin ihminen maailmassa :-D eiköhän kaikilla oo niitä. mutta ylipäänsä mulle on ollut etenkin aikoinaan vaikee hyväksyä oma ulkonäkö, koska mulla oli syömishäiriö, joka tietysti loi sitä epävarmuutta. en mä nykyäänkään kauheesti ulkonäöstäni tykkää, mutta ei se varsinaisesti vaikuta mun itsetuntoon, koska oon jotenkin vaan nyt hyväksynyt sen, etten oo oman kauneusihanteeni näkönen :-D

      ei mulla varsinaisesti oo mitään vinkkejä, koska mä tiedän ettei tohon auta mikään "kaikki on kauniita ja sisäinen kauneus on tärkeintä" -lässytys, mitä aina joka paikassa hoetaan. mutta jos vaan jotenkin pystyt olla ajattelematta ja vertailematta niin se on ehkä paras vinkki ‒ tai ainakin sellanen joka mulla on auttanut.
      pps. kiitos! :-*

      Delete
  8. Anonymous11:14 am

    Ainii unohtu (ehkä?) kirjottaa, et jos ois vaa tyytyväinen itteesä ja itsevarma ni sit seki tois lisää sellast omanlaist kauneutta, mut ainaku sitä yrittää ni tulee ahistust ku näkee kaikkii täydellisyyksii ympärillää ni sitte ollaaki taas samas tilantees...miten se onkaa niin vaikeeta :c

    ReplyDelete
    Replies
    1. toi on kyllä niin totta! mutta tosiaan se vertailemattomuus on ehkä ainoa kunnon vinkki, jonka osaan antaa.

      Delete