WAYS TO GO



Tässä vähän esimakua huomisesta musiikkipostauksesta, koska en onnistunut karsimaan biisimäärää tasan kahteentoista. Jäljelle jäi kolmetoista yhtä hyvää vaihtoehtoa, joten omistin hauskimmalle musiikkivideolle oman postauksen.

Eilen oli hyvä ilta Taiskilla Roosan kanssa. Kyllä se kesä on nyt oikeasti ohi, kun kädet piti tunkea farkkutakin taskuihin lämmittelemään ja katulamppujen valo halkoi pimeyttä.
   Tänään on tehnyt koko päivän mieli suklaata, mutta olen liian laiska lähteäkseni kauppaan. Ehkä pakastimesta löytyy korvikkeeksi jäätelöpaketin loppu.
   Olen myös lukenut runoja. Tilasin nimittäin ensimmäisen runokirjani viimeisimmässä kirjatilauksessa, David Levithanin The Realm of Possibility. Opiskelen sitten ehkä huomenna, jos silloinkaan. Mennään nimittäin katsomaan sitä kämppää, josta puhuin videolla!!!

i run as a child

IMG_2700_1

Uusia kirjoja saapuu koko ajan ja hukun sanoihin, fraaseihin.
Mulla on ikävä huolettomuutta.
Vaikka olenhan minä nytkin aika huoleton,
ainakin opiskeluni suhteen.

Eilen kirjoitin kuvarunon.
Tänään en herännyt kouluun,
mutta menin molempiin kuorotreeneihin.
Ja unohdin syödä.

Päiväkirjan sivut pysyy tyhjinä koska en halua käsitellä tunteitani.
Haluan vain olla näin, ahdistumatta.
Ymmärtämättä.

Niin.
Kunpa se olisikin niin yksinkertaista.
Mutta ei,
mun päässä pyörii.
s i n ä

3 years!

3vblogi

Apua!  itkisitkö onnesta  on ollut nyt tasan kolme vuotta pystyssä. En usko että oon jaksanut tehdä tätä jo niin kauan, kreisii!

Tässä vähän tilastoja:

Lukijoita Bloggerin kautta: 829
Lukijoita Bloglovinin kautta: 397
Lukijoita Blogilistan kautta: 49
Lukijoita yhteensä: 1275
Facebook-tykkääjiä: 115
Postauksia yhteensä: 606
Kommentteja yhteensä: 9267
Sivun katseluja yhteensä: 347402

Tässä postaus ensimmäisen vuoden tilastoista ja tässä toisen. Ootte te aika ihania. En mä varmaan olisi täällä enää ilman teitä ja teidän ihania sanojanne ‒ tai sitten olisin.

Kuvat
weheartit

en tiedä kuinka ikävöidä

Untitled

 #nyt #taiteidenyöhön #ootd 

Untitled

 järjestin mun kirjahyllyn väreittäin #howtoavoidstudying 

Untitled

 #mustavalkeaa 

Untitled

 miten vaikeeta voi herääminen olla? #bringmemorecoffee 

Hassua miten pienistä asioista olen ylpeä. Nyt esimerkiksi siitä etten ole tällä viikolla lintsannut vielä kertaakaan. Nythän on jo sentään tiistai.

Syyskuun musiikkipostaukseen olisi kaksikymmentäneljä ehdokasta ‒ niistä pitäisi siis karsia puolet pois. En tiedä millä perusteella. En enää erota syksymusiikkia kesämusiikistani ja se jos joku on huolestuttavaa.

Tänään olen nauranut paljon. Lukenut bussissa kirjaa ja ärsyyntynyt edessä istuvien tyttöjen voimakkaista puheäänistä. Tuntenut oloni epävarmaksi. Yrittänyt olla myöntämättä itselleni että olen ehkä taas vähän ihastunut. Enkä ole.

Seisoin eilen Sokoksen kassajonossa oranssi hiusväri kädessäni. Siis sellainen kirkas. Tällainen. En kuitenkaan uskaltanut koska pelkään kyllästyväni taas niin nopeasti. Toinen vaihtoehtoni on kokeilla hennaa. En vain osaa päättää mutta jotain on tehtävä koska tämä haalistuneen oranssi kyllästyttää nyt kun onhan tää ollut tällainen jo yli vuoden.

MY ROOM

IMG_2691_1IMG_2693_1IMG_2697_1IMG_2695_1IMG_2696_1IMG_2699_1

Huonepostausta on toivottu jo pitkään, oikeastaan aina kun oon vilauttanut jonkun palasen tästä ja kiinnostus on herännyt. Mutta tässä tämä nyt kokonaisuudessaan. Maailman pienin ja tukalin koppihan tämä on, mutta kai tätä ihan kivan näköiseksi voi sentään sanoa.

Aikaisemmin olen esitellyt tarkemmin seinähyllyn. Siinä on vaan tällä hetkellä vähän eri kirjat pinossa. Mutta eipä tästä kai muuta sanottavaa keksi.

THIS WEEKEND

IMG_2685_1IMG_2687_1

Tän viikonlopun voisi kiteyttää nukkumiseen, kavereihin ja kirjahyllyn järjestämiseen väreittäin. Sain myös luettua kaksi kappaletta uskontoa (ai että miten ahkeraa...). Seuraavaksi ajattelin kyllä lukea taas vähän lisää koska en lähtenyt sinne mökille kun suunnitelmissani oli keskittyä kouluun.

Perjantaina taisi vähän väsyttää koska nukahdin seitsemältä ja heräsin yhdeltätoista aamulla. Ehkä voisin ensi viikolla yrittää nukkua enemmän kuin kolme tuntia yössä. Tekisi ehkä ihan hyvää opiskelumotivaatiollekin kun ei väsyttäisi jatkuvasti.
   Lauantaina istuttiin Suvin kanssa Tuomiokirkon portailla juomassa siideriä, josta jatkettiin Iguanan kautta Vapianon terassille istumaan Helmin, Karinin ja Paulan kanssa. Siitä päädyttiin vielä hassusti hetkeksi Akatemia-bileisiin järkyttämään Ainoa.
   Tänään heräsin kahdelta (miten paljon on ihmisen mahdollista nukkua ja silti tuntea itsensä väsyneeksi...?!) enkä ole vieläkään saanut otetta tästä päivästä. Järjestin sentään tuon kirjahyllyn mutta muuta en oikeastaan ole tehnytkään.

syksyksi tv-sarjoja

Koska syksyllä (ja talvella tietysti myös) on lupa kääriytyä peittojen väliin ja katsoa vaikka kaksi tuotantokautta putkeen. Ja koska näihin sarjoihin palaan itse aina vain uudestaan. Ja koska en voi sietää tiettyjä sarjoja (Salkkarit, BB, yms...) ja haluan tarjota teille jotain muuta katsottavaksi. Ja koska meillä ei ole koskaan ollut telkkaria eli olen joutunut aina vähän valikoimaan mitä katsoisin seuraavaksi.



 TWIN PEAKS 

"The owls are not what they seem."
"Damn good coffee!"


Twin Peaksin voittanutta ei vain yksinkertaisesti ole. Miettiessäni 2012 kesää muistan Twin Peaksin (ja tämän alta löytyvän sarjan). Muistan ne päivät kun töistä päästyäni lysähdin sohvalle ja laitoin Twin Peaksin pyörimään ja saatoin löytää itseni siitä illalla. Muistan kylläkin myös viime talven koska katsoin silloin kaikki 29 jaksoa uudelleen. Ja sitten muistan ensimmäisen kerran kun tätä katsoin, isän kanssa 12-vuotiaana ihan paniikissa.
   Viime kesänä saatuani toisen tuotantokauden loppuun olin niin katkera. Katkera siitä että ei ollutkaan enää yhtään uutta kautta katsottavaksi. Mutta viime talvena totesin, että oikeastaan sarjan olisi pitänyt loppua siihen ensimmäiseen kauteen kuten aluksi oli tarkoitus. Mutta kyllä minä siitä toisestakin kaudesta pidän. Sitten tästä on tehty vielä elokuvakin, Twin Peaks ‒ Fire Walk With Me.
   Tuo traileri kertoo ehkä ihan tarpeeksi juonesta. Eikä sitä oikein edes pysty selittämään mitenkään. Mutta sarja alkaa siis Laura Palmerin ruumiin löytymisestä ja sitä aletaan sitten selvittää.
   Niin ja varautukaa säikähtelyyn! Ainakin elokuva on K18, tv-sarjan ikärajaa en laiskalla googlaillu löytänyt ja boksi on isällä eli en pääse siitäkään asiaa tarkistamaan. Mutta epäilisin ehkä K15? Ihan vaan etten saata kellekään nuoremmalle lukijalle traumoja...



 HOW I MET YOUR MOTHER 

"It's gonna be legen... wait for it... dary!"
"Think of me like Yoda, but instead of being little and green I wear suits and I'm awesome. I'm your bro ‒ I'm Broda!"

En löytänyt mitään järkevää traileria niin jouduin tyytymään tuollaiseen tyhmään "parhaat hetket" -videoon jossa ei edes ole mun mielestä sarjan parhaita hetkiä... Mutta menkööt.
   HIMYM on siis se toinen tv-sarja joka muistuttaa mua viime kesästä. Meinasin silloin lopettaa katsomisen ensimmäisen jakson jälkeen. Syy: naururaita. Onneksi kuitenkin jatkoin koska olen melkein oppinut unohtamaan sen vaikka välillä se edelleenkin ärsyttää ihan hirveästi.
   HIMYM on kuitenkin yksi hauskimmista sarjoista ikinä. Sitä on ehkä jatkettu jo vähän turhan pitkään (kahdeksan kautta takana, yhdeksäs alkaa nyt syyskuussa) ja välillä on ollut vähän tylsempiäkin jaksoja. Odotan silti yhdeksättä kautta koska kahdeksannen kauden viimeinen jakso jäi aika jännään kohtaan...
   Barney on yhtä aikaa niin oksettava ja ihana. Oikeesti. En vaan voi olla nauramatta sen jutuille.



 FRIENDS 

"Hey, just so you know: it's *not* that common, it *doesn't* happen to every guy, and it *is* a big deal!"
"We were on a break!"

No kukapa ei olisi Frendejä katsonut? En vaan voi puhua lempisarjoistani mainitsematta Frendejä. Lainasin viime syksynä kaikki kymmenen tuotantokautta kaveriltani. Sitä ennen olin katsonut vain ensimmäisen tuotantokauden kokonaan ja muista satunnaisia jaksoja.
   Frendeille olen kyllä nauranut varmaan vielä enemmän kuin HIMYM:lle. Ross ja Chandler on ehkä mun lempihahmot kaikessa raukkuudessaan. Joey on niin idiootti että välillä menee jopa hermot (vaikka on sille välillä hauska nauraa, tietysti), Rachel on välillä turhan avuton ja Monican friikkeys menee välillä vähän yli. Phoebesta en keksi mitään vikaa vaikka se ei ihan lempihahmo olekaan.



 NEW GIRL 

"I'm gonna have to run all the way home, and I have my slipperiest loafers on!"
"Come on Schmidt! I can't be the first woman who's ashamed to be with you."

New Girliä aloin aikoinaan katsoa koska rakastan Zooey Deschanelia yli kaiken. Mulla kesti vähän aikaa rakastua sarjaan kunnolla mutta nykyään tykkään tästä ihan hirveästi. Taas yksi sarja jota katsoessa saa nauraa... Sitcomit ei yleensä oo mun juttu, mutta HIMYM, Frendit ja New Girl vaan on niin superhyviä etten voi olla tykkäämättä.
   Schmidtissä on jotain samaa kuin Barneyssa mutta se ei se kyllä ole läheskään niin hauska kuin Barney... Nick on symppis ja Winston huvittava. Ja Jessiä näyttelee Zooey eli se riittää :-D



 DOWNTON ABBEY 

"I'll amit that if I ever wanted to attract a man I'd steer clear of those clothes and that hat!"
"It is easy to admit wrong because I am never wrong."

Downton Abbeyta aloin katsoa kun sain Björniltä synttärilähjaksi ensimmäisen tuotantokauden. Taisin rakastua heti. Brittiaksentti, hyvät englantilaiset näyttelijät (ne vaan jotenkin aina on parhaita...), vanhanaikaisuus ja mielenkiintoinen juoni.
   Mun ehdoton lempihahmo on Mr. Carson! Tykkään nähdä miten sen yltiöasiallisuus ja kontrollifriikkeys rakoilee aina toisinaan. Tiedän että tää on ehkä aika epätavallinen lempihahmo mutta jotenkin oon vaan tykästynyt siihen.

Suositelkaa mulle jooko jotain uusia sarjoja täksi syksyksi!
Mutta älkää suositelko näitä: Täykkärit, Gossip Girl, Pretty Little Liars, 90210, The Vampire Diaries, White Collar (syy: olen katsonut/katson näitä jo :-D)

videopostaus



Hui kamala, on tää aina niin kiusallista! Ja en kai mä oikeesti näytä ja kuulosta tolta kun mä puhun....? Nyyh mikä itseinho tätä katsoessa iskee :-D

 Ps. Olin jotenkin onnistunut laittamaan tän aluksi yksityiseksi, 
 eli siksi tää katosi täältä välissä... 
 Mutta nyt pitäis näkyä! 

päivät luen vaan, kirjat vaihtuu

IMG_2679 2

Kirjatilaukseni on vihdoin kokonaisuudessaan kotona. Ylhäältä alas:

Erlend Loe: Supernaiivi
John Green: Looking for Alaska
John Green: An Abundance of Katherines
John Green & David Levithan: Will Grayson, Will Grayson
Jonathan Safran Foer: Extremely Loud & Incredibly Close
Kazuo Ishiguro: Never Let Me Go
Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna
David Levithan: Boy Meets Boy
Ned Vizzini: It's Kind of a Funny Story
John Green: Paper Towns

Oi tätä onnea. Looking for Alaska, An Abundance of Katherines ja Never Let Me Go odottavat vielä lukemista mutta kaikkia muita rakastan jo niin paljon että voisin melkein nimetä ne kaikki lempikirjoikseni. Melkein. Tekisi mieli lukea kaikki heti uudestaan mutta maailma on täynnä ihania kirjoja jotka haluan lukea eli en ehdi. Nyyh.

Untitled

 #tervetuloa #sibeliuslukioon XD 

Untitled

 #epätoivoiset #nahkat #siinä #niin #sibis 

Untitled

 #uimaan #paska #pois #sibis #uudetykköset 

Untitled

 #taas #yhdeksi #tunniksi #kouluun #turhuusmaximus #ootd 

Untitled

 too hard a decision to make. 
 #lookingforalaska vs #kirkkohistoria 
 #thestoryofmylife 

Niin, perjantaina kABInoimme koulussa oikeuksiamme takaisin, ihan menestyksekkäästi jopa. Illalla sitten nahkiaiset Terviksessä ja oli varmasti yksi hauskimmista illoista ikinä. Vaikka mulla olikin melkein 40°C kuumetta kun vihdoin ryömin aamuyöllä kotiin. Viikonloppu kului siis parantumiseen lukien ja teetä juoden. Siis kirjoja, ei todellakaan ylppäreihin. Alan vähitellen luovuttaa tavoitteideni kanssa ja tyydyn kohta ihan mihin vain. Menen sitten vaikka uusimaan keväällä jos harmittaa liikaa. Nyt en vain jaksa stressata.
   Lupasin itselleni lukevani tänään kirkkohistoriaa (miksi se on niin puuduttava osa-alue enkä osaa just sitä yhtään!!!) mutta luen sittenkin vasta huomenna. Tää tekniikka ei oo toiminut vielä kertaakaan mut hei, ei se mitään.

yllättäen

Untitled

 reading extremely loud & incredibly close and drinking tea. 
 guess who is #sick 

Viime yönä nousi kuume ja kurkku kipeytyi. Tänään olen siis maannut sängyssä lukemassa ja katsomassa komediasarjoja. Ja juomassa teetä n. kymmenen kupillista.
   Onneksi jäin kotiin, koska nyt on jo parempi olo. En nimittäin aio jäädä pois huomisista nahkiaisista tai jättää menemättä lentokentälle hyvästelemään Inkeriä.

Hei tyypit,
kertokaa mulle teidän lempiteemakuja! Täytyy käydä viikonloppuna täyttämässä varastoja kun äidin kiinalaiset vihreät teet kyllästyttää enkä jaksa juoda pelkästään lakritsi-minttua.

sä hymyilet aina sateella

IMG_2662_1IMG_2645_1IMG_2648_1
 Farkkutakki - Levi's/2nd hand, Villapaita - Monki, Kukkamekko - Beyond Retro, 
 Fjällräven Kånken - Retkiaitta, Herrainkengät - Vagabond/Nilson shoes 

Palasin tänään tämän näköisenä kouluun, karuun ja kylmään arkeen. Rakastanhan minä sadetta mutta vain silloin kun saan pysyä sisällä ja kuunnella sen ropinaa kattoon. Mutta syksy taitaa olla täällä nyt, ainakin hetkellisesti. Olen onnellinen koska saan pukeutua rakkaisiin villapaitoihini ja kohta voin varmaan kääriytyä paksujen kaulaliinojenikin suojaan. Reginaa lainatakseni; tämä on paras aika vuodesta.

Iladuin englannin tunnilla kun kirjojen lukeminen on selvästi parantunut kielitaitoani enkä ole enää ihan niin hukassa. Tai olenhan minä aina ollut kasin tai ysin tasoa mutta toivoisin olevani lähempänä sitä yhdeksää. Eli E:tä. Ei pitäisi haaveilla liiallisuuksista mutta ruokin toivoani typerästi ja sitten petyn kun YTL ei arvosta yritystäni.

En mennyt kirjastoon. Tulin kotiin syömään jäätelöä (sitruuna-lakritsi mmmh) ja haahuilemaan ympäri tyhjiä ja hiljaisia huoneita. Onneksi en kirjoita psykologiaa koska en kestäisi lukea motivaatiosta ja opiskelemaan oppimisesta. Ehkä yritän nyt lukea hetken ennen kuin Markus tulee kotiin puhumaan viikonloppuisesta maratonista (se hullu oikeasti juoksee sen, en käsitä).

ABITELTTAILU @ TERVASAARI

IMG_2624_1IMG_2629_1IMG_2627_1IMG_2628_1IMG_2633_1IMG_2637_1IMG_2638_1

Nyt olen abi. Hyvin väsynyt, ryytynyt ja kylmettynyt sellainen, mutta kuitenkin. Olen kai tullut vanhaksi, kun en jaksanutkaan koko yötä vaan nukahdin muutamaksi tunniksi telttaan kaatosateen ropistessa ympärillä. Mut hei timantit on ikuisia ja oleeoleoleolee...

Olen aika katkera rehtorin järjestämästä ykkössuojelusta, eli ei päästy kostamaan nyt ensimmäisenä päivänä kahden vuoden takaisia naamapiirrustuksiamme. Mutta huomenna toivottavasti. Ja viimeistään perjantaina sitten, heh. Käyn huomenna vähän maito- ja kananmunaostoksilla.

Nukuin tyhmät päikkärit ja nyt olen vähän sekaisin. Huomenna alkaa sitten arki, onneksi vasta 11:50 tosin. Ja ei mulla ole kuin yksi tunti. Sen jälkeen voisin mennä yksin kirjastoon ja aloittaa sen ylppäreihin lukemisen ihan oikeasti. Tää pelleily alkaa vähitellen vähän huolestuttaa, mutta ehkä mä vielä joskus opin aloittamaan asiat ajoissa.

Onkohan mulla kuumetta?

FLOW: sunnuntai

IMG_2220

 #vielä #kerran #minä #flowssa #kuva #janytsitäunta zZzZZzz 

IMG_2221

 Husky Rescue @ Nokia Blue Tent 

IMG_2222

 #flowfestival2013 

IMG_2223

 Disclosure @ Black Tent 

IMG_2224

 3D-laseja jihuu! 

IMG_2225

 Kraftwerk 3D Show @ Main Stage 

IMG_2226

 Grimes @ Nokia Blue Tent 

Nyt vielä viimeinen Flow-postaus, jonka julkaisemisen olisin ehkä voinut jättää huomiselle, kun nyt vähän väsyttää... Mutta ehkä saan kirjoitettua kuitenkin jotain.

Menin ekana yksin kuuntelemaan Husky Rescueta, joka on niin nostalgiabändi, ai että!! Oon kuunnellut niitä (aluksi tosin vanhaa kokoonpanoa, nyt uutta) ihan alusta asti, eli jostain vuodesta 2004. Hui kun siitäkin on aikaa! Tää oli eka kerta kun näin livevedon ja tykkäsin kyllä paljon.
   Huskyjen jälkeen treffasin kavereita ja mentiin kuuntelemaan Public Enemyä (ei ihan mun juttu ehkä musiikillisesti, mutta oli oikeesti aika kreisi keikka!), josta jatkettiin Ravi Coltrane Quintetin keikalle. Sieltä lähdin sitten yksin katsomaan Haimia, oioi! Siellä oli aivan kamala tungos ja olin koko ajan ihmisten kulkuväylällä reppuni kanssa, mutta onneksi edes kuulosti hyvältä!

Disclosure oli taas hyvä, eikä ees haitannut että ne veti saman setin kuin Roskildessa (ei mikään yllätys tosin, kun ei niillä niitä biisejä niin tajuttoman paljon kuitenkaan vielä ole). Ihmeteltiin aluksi suomalaisten paikallaan tanssimista, mutta parin biisin jälkeen porukka ei enää ollutkaan ihan niin jähmettynyttä... :-D
   Oon vähän katkera, että Julia Holter jäi näkemättä!!!! Buu, just kun viime yönä fiilistelin sitä niin kauheasti ja ehdin jo odottaa sen näkemistä. Sen keikka oli nimittäin The Other Soundissa, eli sellasessa sisätilassa, johon mahtuu tosi vähän porukkaa ja sinne oli ihan järkyttävä jono sisään eikä oltais millään päästy sinne. Höh!! Mentiin sitten syömään, josta jatkettiin katsomaan Kraftwerkia. Tällä kertaa 3D vakuutti paremmin kuin Roskildessa, koska mä jopa näin jotain! Todistettiin myös aika huolestuttava pyörtymiskohtaus yleisössä, mutta onneksi avuliaat ihmiset vei sen pois sieltä ihmisten keskeltä.
   Vikana käytiin vielä katsomassa Grimes, joka kuulosti hyvältä, vaikka jalkoja särki ja väsytti ja janotti ja oli jotenkin tosi uupunut olo. Sen jälkeen jaksettiin liittyä hetkeksi hassuihin tynnyribileisiin, jotka kuitenkin loppui aika lyhyeen järkkäreiden päättäessä menon olevan liian villiä...

Oikein onnistunut ja kiva Flow siis takana taas. Tähän on kiva lopettaa kesäloma (tai no ei se kyllä kivaa ole) ja huomenna abitelttailu iiks!!!

Hyvää yötä (tai huomenta)! :-*

FLOW: lauantai

IMG_2187

 #taas #vaivaantuneen #hilpeenä #flowssa 

IMG_2190

 Woods @ Balloon 360° Stage 

IMG_2191

 Cody ChesnuTT @ Main Stage 

IMG_2195

 kuva kamun instagramista lainattu, tack @villimilli 

IMG_2192

 Ebo Taylor & The Odapajan @ Balloon 360° Stage 

IMG_2193

 #baarditovatparhaat 

IMG_2194

 Ten Snake @ RBMA Backyard 

IMG_2189

 #kiusaantunut #meitsi pt. miljoona 

IMG_2188

 Beach House @ Nokia Blue Tent 

Miksi valvon vieläkin? Huomenna pitäisi nimittäin oikeasti herätä, koska Husky Rescueta en aio missata!! Mutta niin, Flow'n lauantai näytti tältä.

Mietin lippua ostaessani, pitäisikö ottaa vain perjantai + sunnuntai, kun lauantailla ei ollut niin hirveästi odottamiani bändejä, mutta Beach House ratkaisi. Ja onneksi ratkaisi, koska oli kyllä kiva päivä ja näin kaikkea hauskaa, mistä en ennen ollut kuullutkaan/olin kuunnellut vain vähän.

Aino Venna ja Austra jäi tosiaan laiskan aamuni takia näkemättä, mutta Woodsia ehdin kuuntelemaan joksikin aikaa. Rakastuin ehkä ihan vähän niiden laulajaan... Sitten yritettiin mennä Roskilde-nostagian vuoksi (tai muutenkin) katsomaan Pää Kii:tä, mutta siellä oli pari muutakin. Ei siis nähty tai kuultu mitään, joten lähdettiin syömään.
   Festarialueelle palattuamme kuunneltiin Cody ChesnuTTia, josta en ollut koskaan kuullutkaan, mutta ihan hyvältä se kuulosti. Ainakin sillä oli asiallinen kypärä päässä, oh yezz!! Sitten mentiin katsomaan Ebo Taylor & The Odapajania ja se oli ihan superhymyilyttävä keikka! Suomalaisetkin näytti vähän hienoja muuvssejaan (me tosin istuttiin koko aika, eli pirjodancea/junttitanssia ei tullut tanssittua).
   Sen jälkeen lähdettiin käymään nopeasti Inkerillä, eli missattiin aika hienosti Tensnake, mutta näin sitä kuitenkin pari biisiä (oli hyvä) ja sitten menin yksin katsomaan Beach Housea, jota olin odottanut koko päivän. Oooh. Ihana nainen se Victoria Legrand kyllä!!

On kyllä ihme, ettei oo vielä satanut ollenkaan näinä kahtena päivänä, jos ei lasketa eilisen parin minuutin tihkua. Nyt tietty kun sanon tän niin huomenna on joku järkyttävä ukkonen ja kahlataan polveen ulottuvissa vesilätäköissä...
   Mutta nyt voisin vähitellen lopettaa Julia Holterin kuuntelemisen (en muistanutkaan miten tykkään siitäkin, jee huomenna on kyllä niin paljon hyvää musiikkia luvassa!!) ja mennä nukkumaan ennen neljää.

Ps. Hassua, näin mun isosen kun se oli järkkärinä tutkimassa mun laukun sisään mennessäni!

FLOW: perjantai

IMG_2103

 #nyt #sitä #flowta #jihuu 

IMG_2145

 Satellite Stories @ Nokia Blue Tent 

IMG_2144

 Rubik @ Main Stage 

IMG_2143

 #täs #mie #kiusaantuneena #ja #mustavalkoisena #flowssa 

IMG_2147

 #flow2013 

IMG_2148

 Inkeri ja Inkerin uudet lasit 

IMG_2150

 Cat Power @ Nokia Blue Tent 

IMG_2152

 Huoratronin keikalla 

Ensimmäinen päivä Flow'ta takana ja nyt jo väsyttää. Näköjään niin paljon, etten mene katsomaan Aino Vennaa, jota olin odottanut aika paljonkin. Noh, onneksi näitä suomalaisia nimiä näkee varmasti jossain muuallakin.

Näin Inkerin festarialueella joskus kuuden aikoihin, ja lähdettiin kreisibailaamaan Satellite Storiesin keikalle. Junttitanssi sujui meiltä, mutta muut suomalaiset seisoi jähmettyneinä paikoilleen. Niin eri meininki kuin Roskildessa!! Mutta osasin kyllä odottaa tätä viime vuotisen Flow-kokemuksen perusteella, mutta silloin siihen ei kiinnittänyt niin paljon huomiota.
   Seuraavaksi oli vuorossa Rubik!!! Oih. Niiden miksaus oli vaan aika... mielenkiintoinen, niin kauemmas ei kuulunut laulusta melkein mitään. Mentiin jossain vaiheessa ihan lavan eteen niin siihen kyllä onneksi kuului paremmin.

Rubikin jälkeen olis ollut Minä ja Ville Ahosen keikka, mutta päätettiin mennä sittenkin puistosiideröimään pyöräparkkiin. Uskon näkeväni nekin vielä joskus jossain, vähän sama kuin sen tän päiväisen Aino Vennankin kanssa.
   Tuskallisten ja jääkylmien siidereiden jälkeen mentiin katsomaan vähän Kendrick Lamaria, josta tällä kertaa nähtiin jopa vilauskin. Roskildessa oli nimittäin sellainen ryysis, ettei nähnyt edes screenille. Mutta äh, en mä vaan tykkää siitä.

Cat Power oli ihanaihanaihana, vaikkei sitä kauhean pitkään kuunneltukaan, mutta jonkun aikaa kuitenkin. Sieltä mentiin kuuntelemaan Alicia Keysia, joka oli ehkä elämäni tuskallisin keikka... En pahemmin välitä kyseisestä muidusta (oon varmaan oikeesti ainoa, joka on tätä mieltä...), en ollut syönyt mitään koko päivänä ja lonkero alkoi kiertää inhottavasti mahassa. Onneksi lähdettiin sitten jossain vaiheessa hakemaan ruokaa, etten pyörtynyt siihen kaikkien keskelle.

Viimeiset artistit oli Huoratron ja Moderat. Mentiin aluksi kuuntelemaan hetkeksi Huoratronia ja sitten Moderatia pidemmäksi aikaa. Ai vitsit!!! Huoratronissa toimii ne valot, mutta Moderat.... oioioi! Ei mulla taida olla mitään järkevää sanottavaa tähän.

Sain myös hauskaa itsetunnon kohotusta illalla, mutta ei siitä ehkä sen enempää.